AJANKOHTAISTA

Arvoisa IPU:n jäsen

 

Toivotamme kaikille IPU:n jäsenille hyvää alkavaa vuodenaikaa!

Itsenäisyyspuolue rp:n puoluekokouksessa Porissa 24.8.2019 tehtiin merkittävä päätös. Kokous päätyi yksimielisesti muuttaman IPU:n nimen kuulumaan: Tasapainon puolesta - IPU – För jämvikt. Toivomus IPU- lyhenteen käytöstä jatkossakin oli jo aiemmin saanut laajaa kannatusta, kuten myös nimen muuttaminen, jota pidettiin välttämättömänä. Aikoinaan jäsenkyselyssä tuli vain yksi vastaus, jossa tyrmättiin  ajatus nimen muuttamisesta.

 

Henkilövalinnat sujuivat hyvässä hengessä ja hallituksen puheenjohtajana jatkaa yksimielisellä päätöksellä Henri Aitakari Laitilasta.

 

Muiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Marjatta Herrala Eurajoelta, Päivi Khleif Vaasasta, Nina

Laurinen Helsingistä, Jukka J. Rintala Turusta ja Lena Wiksten Porista. Varajäsenet ovat yhteisiä, eivätkä henkilökohtaisia, kuten aiemmat säännöt edellyttivät. Tällä kertaa päädyttiin valitsemaan kolme varajäsentä, joiksi nimettiin tilalletulojärjestyksessä 1) Timo Mattila Turusta, 2) Matti Koski Seinäjoelta ja 3) Petri Rossi Kotkasta.

 

Toimintasuunnitelman mukaisesti pyritään elvyttämään puolueen neuvottelukunta, jonka tehtävä on valmisteleva ja neuvoa antava. Sen painoarvo on takavuosina ollut merkittävä, mutta Rovaniemellä 2015 päätettiin jättää neuvottelukunta nimittämättä ja kun tuota käytäntöä jatkettiin muutaman vuoden, on sen uudelleen käyntiin saaminen ollut haasteellinen tehtävä. Neuvottelukuntaan valittiin puoluehallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi Martti Nykänen, Teija Nykänen, Janne Kuusi, Janne Kuusisto, Alexander Holthoer ja Mihari Kujala.

 

Puheenjohtaja Henri Aitakari veti kokouksessa pitämässään puheessa aatteellisia suuntaviivoja tulevaisuudelle: ”IPU jatkaa hiljaista taisteluaan paremman maailman puolesta. Meidän näkemyksiämme ohjaavat aivan muut periaatteet kuin raha ja materialismi. Meille tärkeitä asioita ovat kansallisen päätäntävallan puolustaminen, sotilaallisen liittoutumisen vastustaminen sekä pyrkimys ihmisen, luonnon ja talouden väliseen tasapainoon.”

Puoluekokous päätti pitää jäsenmaksun ennallaan. Eli jäsenmaksu vuodelle 2020 on 20 euroa, vähävaraisille 10 euroa. Jäsenmaksun ensi vuodelle voi jo suorittaa tilille

OP FI74 5722 4160 9148 99 viitenumerolla 20187.

Koska IPU:n varat jatkuvasti ovat vähäiset, ovat myös kaikenlaiset avustukset ja tukimaksut niin pienet kuin suuret, tervetulleita. Tällaisia voi tehdä, paitsi kertaluonteisesti, myös esimerkiksi kuukausittaisella summalla. Lahjoituksissa pyydämme käyttämään viitettä 20158.

Terveisin Lena Wiksten

puoluesihteeri

ITSENÄISTEN PALKANSAAJIEN LIITON VUOSIKOKOUS 17.8.2019 ESPOOSSA

Kaikille IPS:n jäsenille  sekä kaikille maan palkansaajajärjestöjen jäsenille avoin julkinen vuosikokous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Espoon Jorvin sairaalassa 17.elokuuta klo 16.00 alkaen. Sairaalan pysäköintialueelle mahtuu 150 vierasautoa, opastus pääaulasta kokoustiloihin jossa kokousaikaa on varattu 22.00 asti. Mikäli kokous venyy, jatketaan sitä sunnuntaina klo 10.00 alkaen tarpeen mukaisesti. Yöpymisessä on käytettävissä kaupungin Scandic-hotelli Kilossa sekä Espoon keskuksen Hotelli Kuninkaantie.

Kokouksessa valitaan liiton puheenjohtajisto sekä sihteeristö, piirien edustajat sekä laaditaan valtakunnallinen toimintasuunnitelma vuosille 2020-24. Puheenvuorot kokoukseen tulee varata etukäteen, alla yhteystiedot.
Tuotakoon lukuisten kyselyjen johdosta esille vielä, että IPS on itsenäisesti toimiva palkansaajien yhteys-ja neuvottelujärjestö jonka jäsenyys ei edellytä minkään puolueen pakollista jäsenyyttä, vaan edistämme koko palkansaajaväestön yhteisten asioitten hoitamista tavallisilla tavoilla ja periaatteilla. Kunnioitamme IPU:n
suvereniteettia yhteistyökumppanina.

Kokouslistalla on asioina mm:

-Yleisen palkkatason kehittämisstrategia ja minimipalkan määrittelyn
periaatteet suomen työmarkkinoilla, periaateohjelman teko,
-HUS sairaanhoitopiirin yleisen palkkatason synkronointi eri aloilla ja
yksiköissä, tavoiteohjelma,
- Tämän hetkisten kesken olevien paikallisten yksikköjen
palkkaneuvottelujen tilanne sairaanhoitopiirissä, lähinnä HUS,
- uusien jäsenien opastaminen IPS:n toimintakulttuurissa ja
yhteysverkkojen luomisessa,
-Muut ajankohtaiset asiat.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut  1.8. mennessä kokousjärjestelyjen
onnistumisen takia

itsenaisetpalkansaajat@posti24.fi
tai puh 040-3698103/ Sihteeri

Mika Mattinen,
Puheenjohtaja
Itsenäiset Palkansaajat IPS

http://itsenaiset.blogspot.com

Itsenäisyyspuolue boikotoi EU-vaaleja

Itsenäisyyspuolueen hallitus on päättänyt, että puolue ei aseta ehdokkaita v. 2019 europarlamenttivaaleissa.
Itsenäisyyspuolue haluaa Suomen irtautuvan Euroopan unionista ja eurosta, koska EU:n ja euron lähtökohta
ja tarkoitus on toimia suurpääoman ja suuryritysten edunvalvojina.

IPU pitää EU:ta epädemokraattisena instituutiona, joka heikentää kansallista päätöksentekoa ja lisää
eriarvoisuutta kansakuntien sisällä ja niiden välillä. EU:n toteuttama ihmisten, tavaroiden ja palvelujen
vapaa liikkuvuus lisää merkittävästi ympäristötuhoja, ja pääomien vapaa liikkuvuus rapauttaa yhteiskuntien
veropohjan.

 

Suomi on EU:n nettomaksaja. Emme siis saa EU:sta mitään, vaan maksamme enemmän kuin meille
myönnetään rahoitusta. EU:n myötä Suomen valtio on joutunut maksamaan yli 70 miljardia euroa pelkkiä
valtionvelan korkoja, koska kaikki laina joudutaan ottamaan yksityisiltä liikepankeilta. Kun tähän lisätään
Suomen kärsimät tullimenetykset, on EU-ajan hintalappu Suomelle hyvinkin 100 miljardin euron luokkaa,
juuri saman verran kuin valtionvelkamme.

 

Itsenäisyyspuolue haluaa muistuttaa, että EU:n ulkopuolella meillä olisi voimassa oleva ETA-sopimus ja sen
myötä kaikki EU:n edut, mutta ei mitään sen haittoja. EU:n jäsenenä Suomi ei ole saanut mitään sellaista
hyvää, mitä se ei olisi voinut saada myös EU:n ulkopuolella.

IPU:n eduskuntavaaliehdokkaat 

Varsinais-Suomen vaalipiiri

Henri Aitakari, kasvatustieteen maisteri, Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

Teppo Honkasalo, rakennusmies

Janne Kuusisto, myyjä

Esko Luukkonen, virastomestari

Timo Mattila, levyseppä, yrittäjä

Mika Niittumaa, laivanrakentaja, metallimies

Markus Uutela, pikaruokatyöntekijä

Jarmo Vikman, toimitusjohtaja

Lena Wiksten, politices magister, valtiotieteen maisteri

Uudenmaan vaalipiiri

Julia Kuu Järvinen, luontaisterapeutti, taiteilija

Mihari Kujala, Bachelor of Art, omaishoitaja

Krista Lagus, tekniikan tohtori, professori

Jani Malmberg, mekaaninen asentaja

Kalevi Riikonen, kirjailija, elämäntapakouluttaja

Pasi Ronkainen, työtön, yrittäjä

Carola Roselt, yrittäjä

Johanna Röholm, yrittäjä

Ossi Viljakainen, yrittäjä, ayurvedisen lääketieteen harjoittaja

Kirsi Voutilainen, yrittäjä, henkinen valmentaja

Niko Vuorela, nuorisotyöntekijä, tapahtumatuottaja,

Mira Zarrouk, isännöitsijä

Helsingin vaalipiiri

Markku Hämäläinen, linja-autonkuljettaja

Jorma Luotonen, linja-autonkuljettaja, eläkeläinen

Tapio Tekkala, toimistosihteeri

Pirkanmaan vaalipiiri

Eija Violetta Annala, lähihoitaja, valotyöntekijä

Jarmo Ekman, kauppatieteiden maisteri, vapaa toimittaja

Outi Hallikainen, sihteeri

Ville Hanhisuo, sekatyömies

Anu Kalliola, hoitaja

Jarkko Kari, yhteiskuntatieteiden tohtori, yhteisöpedagogiopiskelija

Juho Lyytikäinen, Kristallipuolueen puheenjohtaja

Teija Marjamaa, taiteilija, video- ja valokuvaaja

Altti Parviainen, fytonomi, terveystuotemyyjä

Saria Saukkonen, aikuisopiskelija

Sanna Seesvalo, taideterapeutti

Hemmo Silvola, myynnin ammattilainen, valmentaja

Esa Suvivirta, moniosaaja

Saila Törnebladh, sosiaalikasvattaja

Taru Vuorela, ylioppilas

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Martti J. Nykänen, logistiikkatyöntekijä, työmarkkina-asiamies

Vaasan vaalipiiri

Matti Koski, leipomotyöntekijä

Keijo Uusiprosi, merkonomi

Oulun vaalipiiri

Anne Ahonen-Järvinen, myyjä, merkonomi

Taina Launonen, tradenomi

Lapin vaalipiiri

Heimo Johansson, toimitusjohtaja, eläkeläinen,

Savo-Karjalan vaalipiiri

Eero Seppänen, kirjailija

Juhani Tanski, eläkeläinen

KOTKAN IPU TOIMINTARYHMÄN HELMIKUUN JULKINEN KOKOUS 18.2. 2019 klo 18.00

Valmistellaan maaliskuun kansalaisesitystä valtuustolle ja lautakunnille. Kokoontuminen Kotkansaaren pääkirjaston aulassa, josta siirtyminen varsinaisiin kokoustiloihin. Kyytijärjestelyt ja tiedustelut: sihteeri puh 040-3698103
Kahvitarjoilu
Tervetuloa!

KOTKAN IPU TOIMINTARYHMÄ

kuukausikokous la 19.1. klo 15.00 , kokoontuminen pääkirjaston
aulassa ja siitä siirtyminen kokoustiloihin, kyydit ja tiedustelut
Kotkan IPU sihteeri puh 040-3698103 

TYÖSTETÄÄN KEVÄÄN ESITYKSIÄ
VALTUUSTORYHMILLE JA LAUTAKUNNILLE.
KAIKILLE AVOIN TILAISUUS, KAHVITARJOILU
.

IPU Kotkan kuukausikokous

su 16.12.2018 klo 15.00

Kokoonnutaan Kotkansaaren kirjastolle, josta lähtö varsinaiseen kokouspaikkaan.

Tiedustelut: 040-3698103

ITSENÄISET PALKANSAAJAT RY PERUSTETTU ESPOOSSA 19.11. 2018

--Uudenlainen palkansaajien yhteistyöjärjestö on syntynyt.

Joukko julkisen sektorin työntekijöitä pääosin Uudeltamaalta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen parista kokoontui HUS Espoon Jorvin sairaalassa 19.11. 2018. klo 16. Kokouksessa oli läsnä runsaslukuinen joukko monien eri palvelualojen työntekijöitä, mm.HUS- logistiikan, psykiatrian sairaanhoidon sekä teknisten palvelujen että ravitsemus- ja siivouspalvelujen ammattilaisia. Joukon kokoontumiselle syntyi luontainen tarve, sillä nykyiset ammattiliitot ovat jääneet pahasti alakynteen aivan tavallisten asioitten hoitamisessa työpaikoilla, aika ja resurssit eivät yksinkertaisesti enää riitä kaikkien palkansaajien asioitten hoitamiseen. Tarvitaan ammattiliittojen kenttäväen yhteistoimintaa siten, että jäsenet auttavat toinen toisiaan arkisissa ay- asioissa, esitysten ja asiakirjojen teossa, sekä avustavat liittojen luottamusmiehiä yhteistoiminnassa työpaikoilla ajamaan asioita.Tarkoitus on myös luoda tervettä painetta organisaatioitten sisällä hoitaa paremmin asioita.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valitiin pitkän linjan kenttäaktiivi yhteiskunnan monilla aloilla, logistiikkatyöntekijä Mika Mattinen, 51, joka on erityisen ansioitunut nuorten liikuntakasvatuksen parissa sekä omaa itse korkean  tason palloilu-uran suomen salibandykentillä. Sihteeriksi kokous valitsi Jorvin sairaalan entisen pääluottamusmiehen  ja kaupungin varavaltuutetun Martti J. Nykäsen. Hallitukseen tuli mukaan myös Kauniaisten huoltomies Teemu Riuttanen sekä psykiatrian erikoissairaanhoitaja Mikko Malinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin ravitsemustyöntekijä Teija Nykänen Espoon päiväkotiorganisaatiosta.

Liike toimii aluksi vapaamuotoisena kansanliikkeenä mutta yhdistyksen toimintasäännöillä, ja se ei korvaa siis ammattiliittoja vaan toimii niiden apuna ja välimaastossa päättäjien suuntaan. Ensimmäiset asiakkaatkin kokouksessa saatiin, ja ensimmäiset hoidettavat asiat työn alle vietäväksi sekä liitoille että eteenpäin työnantajille. Kokouksia pidetään sekä työmaalla että tarpeen vaatiessa siviilissä asioitten mukaan. Kyse on elävästä yhteysketjusta, jossa tieto kulkee koko ajan jäsenistön välillä ja sinne kokoonnutaan, missä ongelma on. Johto koordinoi kentän tilannetta seuraten ja informaatiota tapahtumista ja kokouksista välittäen. Yhdistyksellä on sekä lakimiesapua että oma virallinen neuvotteluryhmä, jonka jäsenet voivat sijaistaa esimerkiksi luottamusmiestä neuvotteluissa asiakkaan valtakirjalla työpaikoilla henkilökohtaisen avustajan ja edustajan tittelillä. Yhdistyksellä ei ole jäsenmaksuja, vaan toiminta on aidosti vapaaehtoistoimintaa yhteiseksi hyväksi.

IPS on riippumaton järjestö valtakunnallisesti,mutta se aikoo tehdä yhteistyötä myös poliittisten päättäjien kanssa.

Kokous päättyi klo 17 raikuvien aplodien saattelemana ja uusi järjestö aloittaa välittömästi toimintansa. Yhdistyksen nettisivut ovat: itsenaiset.blogspot.com
ja yhteysposti on: itsenaisetpalkansaajat@posti24.fi

          Kokouksen puolesta, 19.11.2018

          Mika Mattinen
          Puheenjohtaja

          Martti J. Nykänen
          Sihteeri


KOTKAN IPU:N TOIMINTARYHMÄN KAIKILLE AVOIN KUUKAUSIKOKOUS SUNNUNTAINA 17.11. 2018 KLO 13.00

Pohditaan kevään vaalitoimintaa ja aloitteita valtuustolle ja lautakunnille.

Kokoontuminen Kotkan pääkirjaston aulassa, josta siirtyminen varsinaiseen
kokoustilaan, kyytivaraukset ja kyselyt puh 040-3698103 / Sihteeri

Itsenäisyyspuolueen ylimääräinen puoluekokous

Itsenäisyyspuolueen ylimääräinen puoluekokous su 21.10.2018 klo 13.00 Eurajoen kristillisellä opistolla.  Kokouksen aiheena on puolueen sääntöjen päivittäminen.

IPU:n hallitus

KOTKAN IPU:N TOIMINTARYHMÄN JULKINEN KANSALAISKOKOUS
14.10. SUNNUNTAINA KLO 15.00

Asioina syyskuun kokouksen kansalaisesityksen ryhmätyötulos, joka jätetään valtuustolle ja

lautakunnille ja syksyn muut asiat.

Kokoontuminen totuttuun tapaan Kotkan pääkirjaston aulassa, josta siirtyminen varsinaiseen kokouspaikkaan, kyydit järjestetty ja yhteyttä asiassa tarvittaessa tiedustelut:


Jaoksen puh 040-3698103 Nykänen Martti, 

(Petri Rossi tavattavissa tästä eteenpäin mieluiten e-mail  petri.rossi@posti24.fi)
Kahvitarjoilu, TERVETULOA!

ITSENÄISYYSPUOLUEEN KOTKAN TOIMINTARYHMÄ

JULKINEN KOKOUS 15.9. KLO 15.00 KAIKILLE KOTKALAISILLE

Teemme virallisen kansalaisesityksen ryhmätyönä kokouksessa Kotkan valtuustoryhmille sekä lautakunnille nuorisotyöttömyyden hoitamisesta Kotkan kunnassa, kansalaisten omien ehdotusten pohjalta. Kunnan sosiaalipalveluissa on työvoimavajausta ja työvoiman ohjauksen tulisi kohdentua myös uusiin, työtä vailla oleviin ammattilaisiin.


TULE MUKAAN AVOIMEEN VAIKUTTAMISEEN, LAITAMME SINUN ÄÄNESI KUULUMAAN!

Kokoontuminen Kotkansaaren pääkirjaston aulassa josta siirrymme viereen varsinaiseen kokouspaikkaan, kyydit järjestetty tarvitseville!

 

Ota yhteyttä,
tiedustelut :

                                                      Martti J. Nykänen
                                                      puh. 040-3698103

Itsenäisyyspuolueen (IPU) hallitus on järjestäytynyt

Puheenjohtaja Henri Aitakarin (Laitila) johtamaan Itsenäisyyspuolueen hallitukseen nimettiin kolme varapuheenjohtajaa seuraavasti: Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Marjatta Herrala Eurajoelta,
toisena Jouko Miettinen Turusta ja Kolmantena Päivi Khleif Vaasasta.

Puoluesihteeriksi nimitettiin edelleen Lena Wiksten Porista ja taloudenhoitajana jatkaa Nina Laurinen Helsingistä.

Puoluehallitus päätti vastedes julkaista kaikki tarkistetut pöytäkirjansa niiden julkisilta osilta omilla webbisivuillaan.

IPU osallistuu näillä näkymin kaikkiin lähivuosina järjestettäviin vaaleihin, vaikka vaalibudjetit ovat niukat. Ehdokaskandidaatteja ilmoittautuu jatkuvasti ja puoluehallitus tulee alkusyksystä päättämään siihen asti halukkaiksi ilmoittautuneiden ehdokkuudesta. Ehdokkaiden tulee sitoutua puolueen pääperiaatteisiin. Vuodesta 2011 lähtien
puolueessa on ollut käytössä ehdokassitoumus, joka jokaisen ehdokkaan on allekirjoitettava ja jota ehdokkaan on kaikessa toiminnassaan noudatettava. Sitoumuksessa julki lausutut periaatteet ovat olleet
Suomen eroaminen EU:sta, vaatimus oman rahan ja keskuspankin saamiseksi sekä Suomen sotilaallinen ja poliittinen liittoutumattomuus. Näiden lisäksi ehdokas on sitoutunut periaatteeseen, jonka mukaan jokainen
ihmisyksilö on samanarvoinen ja jokaisen ihmisarvo loukkaamaton ja jakamaton. Edellisissä vaaleissa (kuntavaalit 2017) viimeistä kohtaa täsmennettiin aiemmasta joillakin tahoilla ilmenevän, tiukentuneen maahanmuuttovastaisen ilmapiirin vuoksi. Itsenäisyyspuolue vastustaa jyrkästi rasismia kaikissa sen muodoissa.

Lena Wiksten, IPU:n puoluesihteeri

Itsenäisyyspuolueen (IPU) vuosikokous pidettiin lauantaina 11. elokuuta Tampereella.  Kokouksessa valittiin uusi puoluehallitus. Puheenjohtaja Henri Aitakarin kaksivuotinen toimikausi jatkuu seuraavaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen saakka.

Asialistalla ollut puolueen pitkään suunniteltu ja valmisteltu, monta jäsenkäsittelyäkin läpi käynyt nimenmuutos ei lopulta saanut taakseen vaadittavaa ¾:n määräenemmistöä.

Puoluehallitukseen valittiin Marjatta Herrala (varalle Aarno Kaikko), Alexander Holthoer (Janne Kuusisto), Miia Ikonen (Martti J. Nykänen), Päivi Khleif (Jenni Kuoppala), Nina Laurinen (Mira Zarrouk), Jouko Miettinen (Timo Mattila) ja Lena Wiksten (Jukka J. Rintala).

Vuosikokous antoi seuraavan kannanoton globalisaation vastaisten voimien vahvistamisesta.

GLOBALISAATION VASTAISIA VOIMIA ON VAHVISTETTAVA
Globaali finanssikapitalismi pitää koko maailmaa, Suomi mukaan lukien, kuristusotteessaan. Länsimaiset demokratiat ovat enää näennäisdemokratioita, koska päätöksentekijät ovat suurpääoman ja –pankkien talutusnuorassa. Eurooppalainen tukipolitiikka ja yrityslainsäädäntö tehdään suuryritysten ehdoilla. Ei ole lainkaan sattumaa, että Suomen eduskunnan, EU-parlamentin ja muiden vastaavien laitosten ovensaranoita kuluttaa lähinnä suuryritysten lobbarilauma. Päätöksentekijät niin meillä kuin muualla on ostettu edistämään kaikkein rikkaimpien asioita.

 

Itsenäisyyspuolue on perustamisestaan lähtien vaatinut Suomen eroa EU:sta, eurosta ja Natosta. Näin pitää olla vastaisuudessakin, koska nuo kolme tahoa edistävät finanssikapitalismin, suuryritysten, pankkien ja keinottelijoiden etua. Nato on väkivaltakoneisto, joka EU:lta puuttuu. Naton tarpeellisuutta perustellaan Venäjän muodostamalla uhalla, mutta se uhka on ennen muuta median luoma. On hyvä muistaa, että myös media on suurpääoman käskyläinen. Kun globaalilla finanssikapitalismilla on hallussaan valtavat pääomat, keskeiset päätöksentekotahot ja tärkeimmät tiedotusvälineet, voidaan perustellusti sanoa sen hallitsevan koko maailmaa.
 

Tämä ei silti tarkoita, että tähän pitäisi mukautua ja sopeutua. Yhteiskunnan puitteet ovat tietysti mitkä ovat, mutta voimme jokainen omalta osaltamme tehdä jotain, jolla ainakin hidastetaan nykyistä eriarvoistavaa ja tuhoavaa suuntausta. Kaikella, mitä teemme, on merkityksensä, vaikka se tuntuisi vähäiseltä. Kaikkein myrkyllisintä pääoman käskyläisille on se, että ei lähdetä mukaan heidän luomaansa keinotekoisten tarpeiden ja kulutustottumusten oravanpyörään, vaan tehdään heidän koneistonsa turhaksi. Jokaisen tulee pyrkiä tähän itselleen sopivilla tavoilla ja muita syyllistämättä. Olemme varsin pitkälti olosuhteiden vankeja, ja olosuhteiden herraksi pääseminen ei ole kovin helppoa, eikä aina mahdollistakaan.
 

Kaikki, mitä voimme tehdä paikallisuuden edistämiseksi, on suotavaa. Ainoastaan paikallisuutta suosimalla voimme taistella globalisaatiota vastaan. Valitettavasti globaali pääoma on tämän huomioinut, ja niinpä länsimaisten ihmisten ostovoimaa pyritään rajoittamaan, jotta ei ole varaa ostaa muuta kuin halvinta. Ja se halvin tuotetaan yleensä Kaukoidässä polkemalla siellä paikallisen työvoiman palkkoja ja muita työehtoja sekä riistämällä surutta luonnonvaroja ympäristönormien puuttuessa. Niinpä ainoa mahdollisuutemme on suosia lähellä tuotettua aina, kun se vain suinkin on mahdollista. Tällöin tiedämme, että toimintamme hyödyttää oman lähialueemme ihmisiä, ei kapitalismin kasvottomia voimia.
 

Nykyiseen globalisaatiokehitykseen kuuluu myös eriarvoisuuden lisääminen valtioiden sisällä ja niiden välillä. Kehitysmaiden kohtelu on tästä surullinen esimerkki, mutta myös länsimaissa keskiluokan kurjistaminen on jatkunut pitkään. Työssäkäyvien köyhien luokka on muodostunut jo ainakin Yhdysvaltoihin ja useimpiin Euroopan maihin. Tuhoisan talousjärjestelmän takia maapallo on ympäristökatastrofien kourissa, mistä on seurannut myös muuttoliikkeen kiihtymistä. Jäljellä olevista luonnonvaroista aletaan käydä yhä väkivaltaisempaa taistelua, ellei talousjärjestelmää muuteta.
 

On väitetty, että poliittista muutosta ei tule, ennen kuin keskiluokka kurjistuu vielä selvästi nykyistä enemmän. Sitten kun muutos alkaa, se voi tapahtua hyvin erilaisin tavoin. Mitä pidemmälle asioiden annetaan edetä, sitä vaikeampaa on hallittu muutos. Muutoksen poliittinen toteutuminen voi tapahtua ns. vanhojen puolueiden muuttumisen kautta, mutta hyvin todennäköistä on myös jonkin uuden poliittisen voiman vahvistuminen. Itsenäisyyspuolue on edelleen, yli kaksi vuosikymmentä toimittuaan, aikaansa edellä oleva uusi poliittinen voima. Sen ohjelmien periaatteet otetaan käyttöön viimeistään silloin, kun on pakko, toivottavasti jo aikaisemmin.

 

Itsenäisyyspuolue pyrkii löytämään tasapainon ihmisten välille, ihmisen ja luonnon välille sekä ihmisen ja talouden välille. Tähän se ei yksin pysty, vaan tarvitaan laajempi, suorastaan vallankumouksellinen ajattelutapojen muutos. Toisinaan muutokset tapahtuvat hyvinkin nopeasti alkuun päästyään.
 

Itsenäisyyspuolue rp.
 

Ari Ojapelto: Muistopuhe moniarvoisen journalismin uranuurtajalle

(Antti Pesosen muistoseminaarissa Alajärvellä 9.6.2018)

Arvoisat Antti Pesosen ystävät ja tutut. Minut on pyydetty tähän tilaisuuteen kertomaan joitain näkemyksiä Antista ja Antin taipaleesta. Teen sen erittäin mieluusti, koska Antti on niitä harvoja ihmisiä joita minä todella arvostan.

Kun olin Antin hautajaistilaisuudessa vaimoni kanssa, kävin luonnollisesti kertomassa osanottomme Antin vaimolle, Kirsille. Halasimme kolmisin toisiamme ringissä ja siinä yhteydessä yritin lohduttaa Kirsiä, sanomalla, että valitettavasti maailma on aika epäoikeudenmukainen paikka, sillä kuten sodassakin, parhaat miehet otetaan joukostamme pois ensimmäisinä. Yritin sitten vähän keventää tilannetta toteamalla: ”Björn Wahlroos elää varmaan 110-vuotiaaksi”. Onnistuin saamaan tilaisuudessa Kirsiltä pienen hymynpoikasen.

Valitettavasti tunsin Antin vain melko lyhyen aikaa – noin reilu kymmenkunta vuotta. Henkilökohtaisella tasolla en kovin usein tavannut häntä, vaan suurimmaksi osaksi kirjojeni julkaisutoimintaan liittyvien asioiden yhteydessä ja vähän myös IPU:n toiminnan ja lehtikirjoittelun ohessa.

 

Antti on minulle henkilökohtaisesti ollut äärettömän tärkeä henkilö. Hän oli tässä ”yhden totuuden maassa” henkilö, joka olisi ansainnut todellisen tiedonjulkistus-palkinnon. Niin merkittävästi hän on Suomessa edesauttanut moniäänistä ja vaihtoehtoista tiedonvälitystä. Jotta Antin ansiot tulisivat oikeisiin mittasuhteisiin, olen pakotettu kertomaan tässä aluksi omista tiedonjulkistusvaikeuksistani.

Jo ensimmäinen kirjani vuodelta 1989 oli ongelmallinen. Kun näin jo 80-luvun alkupuolella digitalisaation aikaansaamat tulevat ongelmat, kirjoitin kirjan pohjaksi ensin noin 100-liuskaa tekstiä ja marssin WSOY:n tietokirja-osaston johtajan puheille. Kerroin, että mielessäni on isomman luokan yhteiskunnallinen ongelma josta pitäisi kirjoittaa kirja keskustelun pohjaksi. Sain häneltä vihreää valoa ja aloin tosissaan kirjoittaa kirjaa: ”Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä?”

Koska olin kirjoittamisen aikana vielä työelämässä, kirjan valmiiksi kirjoittaminen vei noin vuoden. Sinä aikana kuitenkin alkoi kirja-alalla fuusiokierre ja Gummerus osti WSOY:n tietokirjaosaston. Henkilö jonka kanssa olin tehnyt alustavan sopimuksen, sai kenkää. Näin ollen käsikirjoitukseni joutui viimeiseksi Gummeruksen silloisessa käsikirjajonossa. Siellä se viipyi melkein pari vuotta ja patistelujeni jälkeen tuli kielteinen vastaus. Siinä todettiin, ”että kirjan aihe on liian pienien piirien kiinnostuksen kohde, joten se ei ole Gummeruksen kannalta taloudellisesti kannattavaa julkaista”.

Seuraavaksi lähetin sen kustannusosakeyhtiö Tammelle, joka tuolloin tunnettiin kustantamona, joka julkaisee myös niin sanottuja ”vasemmistolaisia” näkökulmia. Siellä se onneksi käsiteltiin puolessa vuodessa ja se tuli ulos noin vuoden kuluttua (1989).

 

Sitten oli vuorossa kolme ns. ”kimppakirjaa” joissa olin yhtenä kirjoittajana. Niiden mahdollisista julkaisuvaikeuksista minulla ei ole mitään tietoa.

Kun pääsin eläkkeelle aloin heti kirjoittaa varsinaista ”tiiliskiveä” eli ”Ahneuden aikaa”. Koska tiesin, että kirjakustantamo Like oli julkaissut vähemmistön ja vasemmiston näkökulmasta ja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Aluksi siellä näytettiin vihreätä valoa mutta todettiin, että se on liian laaja ja kirjaa pitäisi tiivistää. Todettiin, että siihen tarvittaisiin taloudellisia asioita ymmärtävä ammattitaitoinen kustannustoimittaja. Sen etsimisessä oli monia vaiheita ja se oli erittäin ongelmallista, koska Like oli köyhä kustantamo eikä sillä ollut varaa kustantaa ammattilaista. Jossain vaiheessa kirjailija Risto Isomäki lupautui yrittämään tiivistystä (ilmeisesti ilmaiseksi) omien töidensä ohella. Hänellä oli kuitenkin koko ajan omia kirjaprojekteja työn alla joten siitä ei lopulta tullut mitään ja siellä kului turhaan pari vuotta.

Sitten lähetin käsikirjoituksen Paavo Haavikolle kustantamo Art Houseen ajatuksella, että hän on kirjoittanut kasapäin bisnes-kirjoja, joten hänellä pitäisi olla aiheeseen ammattitaitoa. Noin kuukauden kuluttua Haavikko soitti minulle eräänä sunnuntai-aamuna kun olimme vaimoni kanssa aamukahvilla. Hän kehui kirjan maasta taivaaseen ja totesi sanatarkasti: ”Se on niin tärkeä kirja, että se pitää julkaista vaikka se ei taloudellisesti kannattaisikaan”.

Tämän suitsutuksen kunniaksi olimme viittä vaille ettemme vaimoni kanssa kohottaneet kuohujuomaa. Tiedustelin Haavikolta, miten kirjan julkaisu sitten etenee? Hän lupasi palata asiaan parin viikon kuluttua.

Sitten kului kaksi viikkoa, eikä mitään kuulunut. Kolmen viikon kuluttua soitin Art Houseen ja pyysin yhdistämään Haavikolle. Ei onnistunut, mutta jätin soittopyynnön.

Seuraavana päivänä Haavikko soitti. Se mitä hän sanoi on jäänyt ikimuistoisesti mieleeni kun hän totesi oraakkelimaisesti ja sanatarkasti: ”Kirja on liian hyvä Suomen kansalle – Suomen kansa ei ole sen arvoinen – valitettavasti en voikaan julkaista sitä”. En vieläkään tiedä, mikä tai kuka vaikutti hänen täydelliseen takinkääntämiseensä. Sen jälkeen olin niin pettynyt ja kyllästynyt koko touhuun, että siirsin käsikirjoituksen vinttikomeroon hämähäkkien makuualustaksi.

 

Noin vuoden kuluttua Antti astui kuvaan. Hän tuli kotiini tekemään henkilöhaastattelua IPU-lehteen. Kun Antti oli työnsä tehnyt ja oli jo lähtöpuuhissa, tulin maininneeksi, että minulla on vintillä jo parin kustantamon hylkäämän kirjan käsikirjoitus. Antti kiinnostui siitä heti ja pyysi saada käsikirjoituksen mukaansa tutustumista varten.

Ei kulunut kuin runsas pari viikkoa kun Antti soitti ja totesi ykskantaan: ”Minä julkaisen kirjan”. Siitä alkoi meidän hedelmällinen yhteistyömme. Koska aikaa oli vierähtänyt kirjoittamisesta useampi vuosi jouduin ”tuoreuttamaan” käsikirjoituksen.

 

Solidaarisuudesta Anttia kohtaan, lupauduin jopa IPU:n kansanedustajaehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kiersin tuolloin myös Ilkka Hakalehdon kanssa Uudenmaan vaalipiiriä ja tulin vaalimatkoilla tutustumaan häneenkin. Kun olimme turuilla ja toreilla jakamassa mainoslappusia vaalikansalle minulle selvisi, ettei minusta ei ole minkään sortin kansanvillitsijäksi. Olen pikemminkin yksittäistaistelija – kuten ”Tuntemattoman sotilaan” Rokka – enkä tiimi tai joukkuepelaaja, vaikka olenkin saanut upseerinkoulutuksen. Antti ymmärsi minua eikä patistanut puolueen kenttätyöhön, vaan jatkoin maailmanparannusta ja kirjoitteluani IPU-lehdessä.

Olimme aktiivisessa puhelinyhteydessä kaiken aikaa ja meillä oli ilo ja onni saada Antti ja Kirsi vieraaksi kesäpaikkaamme Muddusjärvelle, joka sijaitsee 20 kilometriä pohjoiseen Inarista. Siellä oli aikaa vähän syvällisemmin tutustua Antin persoonaan ja vaihtaa ajatuksia maailman menosta. Siellä tunsin veljeyttä ja ykseyttä hienoon ihmiseen joka tarkastelee maailman menoa laaja-alaisesti ja syvällisesti.

Sinnikäskin Antti oli. Hän halusi poiketa Inarista tutustumaan Jäämerelle. Kun kerroin, että olemme vaimoni kanssa käyneet siellä kymmenkunta kertaa, syntyi ajatus, että lähtisimme sinne oppaaksi ja porukalla.

Kokemuksemme mukaan parhaat luontokohteet ovat niin kaukana, että siellä pitäisi yöpyä, muuten matkasta tulisi liian rasittava.

Antti totesi, että ”ei se haittaa, kyllä minä hoidan ajamisen”. Niinpä lähdimme kello 5 aamulla, ajoimme yhtä soittoa kaukaiseen ja melkein autioon kalastajakylään Hamningbergiin ihailemaan erikoisia liuskekiviharjanteita jotka alkavat korkealta vuoren huipulta ja jatkuvat alas mereen. Perillä oli myös toisen maailmansodan aikainen saksalainen bunkkeri.

 

Antti ja Kirsi ehtivät pari tuntia haaveilla herkästi ja päät tunteellisesti toisiaan vasten upeita merimaisemia saksalaisen tykkiaseman raunioilla. Uskoakseni he näkivät jäämeren taivaanrannassa muutakin kun vain historian häivähdystä liittoutuneiden laivojen saattueista Muurmanskiin.

 

Pitkällä paluumatkalla Muddusjärvelle oli kuitenkin aikaa vaihtaa kiintoisia ajatuksia. Takaisin tultiin vasta puolen yön jälkeen eikä Antti päästänyt minua kertaakaan rattiin vaikka tarjouduin.

 

Antti oli myös kaukonäköisempi ja viisaampi kuin minä. Kun Itsenäisyyspuolue oli tuolloin pieni ja ilman eduskuntapaikkaa, ehdotin Antille ihan tutustumisemme alussa, että hän löisi hynttyyt yhteen Timo Soinin ja Perussuomalaisten kanssa. Siinä vaiheessa Persut olivat kovassa nosteessa ja ehdotin, että Antti rupeaisi puolueen ”Ideologiksi” eli aatteelliseksi ja ohjelmalliseksi johtajaksi ja jättäisi kansan ”hurmaamisen” Soinin tehtäväksi.

Silloin perussuomalaiset olivat vielä työväen ja pienen ihmisen asialla. Antti näki minua pitemmälle – sen, että Timo Soini on opportunisti ja selkärangaton joka myy periaatteensa heti vaikka pääpirulle, kuin hänellä on vain mahdollisuus päästä istumaan ministeriauton takapenkille. Onneksi Antti hylkäsi heti ehdotukseni, sillä yhteistyö Persujen kanssa olisi ollut katastrofaalista Antin kaltaiselle periaatteen miehelle.

Kun sitten oli kulunut kymmenkunta vuotta Ahneuden aika kirjan julkaisemisesta, Suomen pääministereinä huseerasivat Jyrki Katainen ja Alexander Stubb. Katainen pakeni kesken kauden suojatyöpaikkaan Brysseliin kovapalkkaiselle pestille ja Stubb keikisteli muuten vaan shortseissaan tikkatauluna ja pyyteli jatkuvasti anteeksi sanomisiaan.

 

Kun olin aikani äimistellyt silloista menoa, soitin Antille ja valitin: ”Minua ”ketuttaa” nyt tämä poliittinen farssi sen verran, että haluaisin vielä kerran tempaista ja kirjoittaa kärkevän kirjan. Homma on kuitenkin sen verran kova, että en viitsisi sitä aloittaa ellei minulla ole varmuutta sen julkaisusta”. Antti oli hetken hiljaa ja totesi ykskantaan: ”Hyppää vain pukille kirjoittamaan, minä kyllä julkaisen sen”. Luottamuksemme oli sen verran kova ettei hän edes kysellyt suunnitelmiani kirjan sisällöstä.

Tämä jos mikä osoittaa Antin suuruuden ja kuinka hän arvostaa moniarvoista journalismia ja vapaata mielipiteenilmaisua. Näistä kahdesta viimeisestä kirjasta kuuluu yhtä paljon kunnia myös Antille kuin minulle kirjan kirjoittajana. Ilman Anttia niitä ei takuuvarmasti olisi julkaistu tässä mainostetussa ”vapaan mielipiteen ilmaisun” Suomessa.

Nämä vaikeuteni esittää julkisuudessa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä osoittavat konkreettisesti, millaista on juhlapuheista huolimatta ”journalistinen vapaus” Suomessa. Antilla oli merkittävä rooli tämän sananvapauden edes jonkinasteisessa toteutumisessa. Hän tuki henkilökohtaisesti muidenkin samansuuntaisia tavoitteita. Tästä journalistisesta ”vapaudesta” on varmasti IPU-puolueella yhtä karvaita kokemuksia. Näin pienellä puolueella on koko historiansa aikana ollut vaikeuksia ohittaa valtamedioiden uutiskynnystä – varsinkin kun ne toteuttavat käytännössä vain omistajansa ääntä.

Antti oli suuri Isänmaan ja sen vapauden, mielipiteen vapauden sekä toisinajattelijoiden pelkäämätön puolestapuhuja, joka ymmärsi tarttua yhteiskunnallisen kehityksen kannalta oleellisiin asioihin – ja tukea siinä myös muita. Hänestä huokui vaatimattomuus, mutta takana oli vahva itsetunto, pyrkimys oikeudenmukaisuuteen sekä laaja sivistyneisyys. Tämä tilaisuus vahvistakoon meitä Antin esimerkillä uskomaan, että tulevaisuutta ja sen nykyisiä kovin epäoikeudenmukaisia sääntöjä voi ihmisten yhteistyöllä myös muuttaa. Siinä on IPUlle haasteellinen tehtävä jatkossakin. Ovathan nykyisetkin pelisäännöt ihmisten tekemiä.

Antin elämäntyö tulee jatkossa kirkastumaan ja vahvistumaan sillä niin paljon hän oli aikaansa edellä. Historia ei tule unohtamaan häntä – kiitoksia tarkkavaisuudesta.

Antti Pesosen muistoseminaari 9.6.2018 Alajärvellä

Itsenäisyyspuolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen menehtyi runsas vuosi sitten. Hänen muistokseen järjestetään kaikille avoin seminaari 9.6.2018 klo 14.00 alkaen Alajärvellä Kanavan Kevarissa (os. Myllykankaantie 5, Alajärvi). Tilaisuuteen ovat puhujiksi lupautuneet kirjailija Raimo Pesonen sekä tietokirjailija Ari Ojapelto. Heidän alustustensa pohjalta on tarkoitus käydä laajempaa keskustelua.

 

Tilaisuutta ennen, klo 13 alkaen, on mahdollisuus omakustanteiseen (15 e) ruokailuun (lohi/kasviskeitto, leipä, juoma, jälkiruoka). Muista ilmoittaa myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. Puoluesihteeri Lena Wiksten ottaa vastaan sitovia ilmoittautumisia ruokailuun 28.5. mennessä (puoluesihteeri@ipu.fi). Vaikkei osallistuisi ruokailuun, olisi ilmoittautuminen silti suotavaa, jotta saadaan käsitystä väkimäärästä.

Tervetuloa!

Itsenäisyyspuolueen hallitus

IKOTKAAN IPU:N TOIMINTARYHMÄ
Kymenlaaksoon  Kotkaan on perustettu Itsenäisyyspuolueen uusi toimintaryhmä. Perustava kokous pidettiin Kotkassa  1.4. 2018, ja kokous valitsi toimintaryhmän puheenjohtajaksi  suurtatalouskokki Teija Rönnbergin, varapuheenjohtajaksi tuli eläkeläinen Petri Rossi ja sihteeriksi logistiikkatyöntekijä Martti Nykänen. Kokous päätti aloittaa syksyllä 2018 julkisten kokousten sarjan Kotkassa, joissa tuodaan esille kotkalaisten haluamia paikallisia asioita ja viedään niistä esityksiä valtuustolle eteenpäin ajettaviksi IPU:n Kotkan toimintaryhmän nimissä, sekä päätettiin alkaa valmistautumaan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin kirjoittelemalla paikalliseen lehdistöön.

 

Kansanedustajaehdokkaaksi kokousväki pyysi jo alustavasti lupautuneen Petri Rossin lisäksi Martti J. Nykästä, joka lupasi harkita asiaa vakavasti. Päätettiin ryhtyä julkaisemaan A-4 kokona  IPU - Kotka tiedotuslehteä kaksi kertaa vuodessa, joka jaetaan vapaaehtoisvoimin kaupungissa. Yhteistyö ruohonjuuritason kansalaisliikkeen, Sosiaalisen edistyspuolueen, kanssa jatkuu vanhaan malliin kuten jo vuodesta 2011 on ollut.
 

Kokous oli tyytyväinen tehtyihin päätöksiin ja seuraava kokous pidetään 15.syyskuuta 2018 julkisesti avoimena kaikille.


                                                                                       Kokousväen puolesta
                                                                                       Martti J. Nykänen
                                                                                       Sihteeri, Kotkan IPU toimintaryhmä
                                                                                       Kaakkois-suomen IPU- yhteyshenkilö

 V-S IPU:n syyskokous su 3.12.2017

Itsenäisyyspuolueen Varsinais-Suomen piirin syyskokous su 3.12.2017 klo 16 Suolahuoneella, os. Juhannuskatu 10 B, Turku. Kokouksessa käsitellään mm. henkilövalinnat ja muut sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus

IPU:n neuvottelukunta kokoontui Tampereella 11.11.2017 

IPU:n neuvottelukunnan asialistalla oli ajankohtaisia asioista liittyen mm. presidentinvaaleihin, itsenäisyyspäivään ja mahdolliseen puolueen nimenmuutokseen. Neuvottelukunnan näkemys oli, ettei presidentinvaaleissa ole sellaista ehdokasta, jonka taakse olisi mielekästä puolueena asettautua. Puolueen nimenmuutokseen neuvottelukunnan kanta oli, että nimi pitää muuttaa ja että seuraavaksi tarvittaisiin nimiehdotuksia.

IPU ohjeisti hallitusta ja eduskuntaa

IPU:n hallitus päätti lokakuussa, että maan hallitusta ja eduskuntaa on syytä ohjeistaa budjetin teossa ja vähän muussakin. Tarkoitusta varten laadittiin 13 kohdan tiedonanto, joka käsitti tärkeitä asioita mm. verotuksesta ja työllisyydestä. Sekä media että hallitus ja eduskunta ohittivat tiedonannon lähes tyystiin. Poikkeuksen teki uutissivusto Debaatti: http://www.debaatti.uutisparkki.com/2017/10/30/itsenaisyyspuolue-oikea-oppositio-puhuu-ipun-ohjeet-suomen-hallitukselle/

IPU lausui kansalaisaloitemenettelystä

IPU vastasi Oikeusministeriön lausuntopyyntöön kansalaisaloitemenettelystä. Lausunto on luettavissa täältä: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=365983d6-42c5-416f-b355-f7ae7fa15d7d&respondentId=2cb2936f-83c4-4fc0-be4c-cc28c24d1f20

Lausunnon pääsisältö on, että huolimatta kansalaisaloitteiden suoraa demokratiaa edistävästä vaikutuksesta, on menettelyssä myös omat ongelmansa, joista merkittävimmät ovat: 1) 50 000 kannatusilmoitusta keränneet kansalaisaloitteet voidaan haudata valiokuntakäsittelyssä, kuten Paavo Väyrysen aloitteen käsittely osoitti ja 2) media voi toimillaan joko nostaa tai haudata aloitteen.

IPU:n hallitus järjestäytyi
Itsenäisyyspuolueen (IPU) viime viikonloppuna Turussa valittu hallitus on järjestäytynyt.
Laitilalaisen puheenjohtaja Henri Aitakarin luotsaamassa hallituksessa toimivat varapuheenjohtajina järjestyksessä Alexander Holthoer Lohjalta, Marjatta Herrala Eurajoelta ja Martti Pohjolainen Kuopiosta. Puoluesihteerinä toimii Lena Wiksten Porista ja järjestösihteerinä Carita Lehti Suodenniemeltä.

Puheenjohtajan paikka IPU:ssa tuli täytettäväksi edellisen puheenjohtajan Antti Pesosen menehdyttyä kesken kaksivuotisen puheenjohtajakautensa.

Uusi hallitus jatkaa Pesosen johdolla luotujen ohjelmien mukaisella linjalla. Antti Pesonen oli ahkera kirjoittaja ja osa hänen blogiteksteistään on koottu 4 syyskuuta postuumisti ilmestyvään kirjaan Kohti Tasapainoa.

2.9.2017
Lena wiksten, puoluesihteeri
puoluesihteeri@ipu.fi

Itsenäisyyspuolueen puoluekokous pidettiin sunnuntaina 27.8.2017 Turussa

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin luokanopettaja Henri Aitakari Laitilasta, joka on viimeksi toiminut IPU:n puoluesihteerinä. Muiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) valittiin Marjatta Herrala (Markku Hämäläinen), Alexander Holthoer (Janne Kuusisto), Juho Lyytikäinen (Timo Sotikoff), Jouko Miettinen (Kari Aalto), Nina Palomäki (Mira Zarrouk), Martti Pohjolainen (Miia Ikonen) ja Lena Wiksten (Carita Lehti).

 

Kokouksessa valittiin puolueelle myös neuvottelukunta, jonka tarkoitus on toimia linkkinä kentän ja puoluehallituksen välillä ja joka evästää hallitusta merkittävissä päätöksissä. Neuvottelukunnan tehtävälistalla on esim. ottaa kantaa puolueen linjan määrittämiseen suhteessa presidentinvaaleihin sekä miettiä puolueen nimikysymystä. On tuotu esiin, että ”itsenäisyys” sanana viestittää ihmisille muusta kuin puolueen todellisesta linjasta. ”Itsenäisyys” yhdistetään jostain syystä usein äärioikeistoon ja äärinationalismiin, jotka eivät vastaa puolueen linjaa. Tammikuussa puoluerekisteriin uudelleen merkitty IPU suuntaa uudistunein voimin kohti maakuntavaaleja ja eduskuntavaaleja ja lähiaikoina on ohjelmassa edellisen puheenjohtajan Antti Pesosen nimeä kantava muistoseminaari. Puoluekokous antoi julkilausuman, jossa otetaan kantaa mm. verotukseen, terveydenhuoltoon ja rajavalvontaan. Seuraavassa kokouksen julkilausuma.

Yhteiskunnassa tarvitaan täysremontti

Yhteiskunnallisen täysremontin tärkeimpiä avainsanoja on verotus. Suomi on jo pitkään noudattanut käytännössä tasaverotusta, koska suurin osa veroista kertyy arvonlisäveroista ja kunnallisverosta. Tämän lisäksi verotuksen progressiota on jatkuvasti loivennettu ja yhteisöveroastetta madallettu. Pääomatulojen, etenkin suurten, verotus on hyvin maltillista. Verotuksen painopistettä tulee siirtää pois tasaveroista kohti oikeudenmukaisempaa progressiota. Tämä on kiinni pelkästään poliittisista päätöksistä.

 

Mittava ongelma on myös se, että kaikki eivät maksa verojaan. Mitä suurempi ja monikansallisempi yritys, sitä todennäköisempää on, että se harjoittaa veronkiertoa. Samanlaiset vaikutukset on ns. harmaalla taloudella. Jo yksistään veronkierron aiheuttamat haitat ovat vuositasolla ainakin yhtä suuret kuin mainostettu kestävyysvaje.

 

Puhe ylisuuresta julkisesta sektorista taas on puhdasta disinformaatiota ja propagandaa. Suomen julkinen sektori ei ole Euroopan mittakaavassa millään tavalla poikkeuksellisen suuri. Myöskään terveydenhuolto ei ole Suomessa niin kallista kuin kuulee väitettävän, vaan päinvastoin hyvin tehokkaasti järjestettyä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Kustannusten osalta sote-uudistuksella ei siis ole erityistä kiirettä, vaan kiire johtunee halusta ulkoistaa terveyspalvelut entistä laajemmin. Yksityistämiseen taas on vaikea keksiä järkeviä syitä, koska pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita on ollut laadukas julkinen terveydenhuolto.

 

Julkiseen sektoriin liittyvä todellinen ongelma on se, ettei sitä pystytä edes tilapäisesti rahoittamaan oman keskuspankin rahoituksella. Sen kieltävät EU:n säädökset. Tämä on yksi suurimmista EU:n mukanaan tuomista vitsauksista ja täysin järjen vastaista. Väärien poliittisten päätösten seurauksena rahan luomisen oikeus on luovutettu yksityisille liikepankeille. Käytännössä erittäin pieni joukko ihmisiä vastaa rahan luomisesta ja sen määrästä taloudessa. Raha on siis nykyään hyvin epädemokraattisesti luotua, ja sen takia ihmisten välisiä tulo- ja varallisuuseroja on helppo pitää yllä ja entisestään kasvattaa. Talouskasvu perustuu ainoastaan velkaan, ja lisäksi keinottelijoiden virtuaalisesti luomalla rahalla ostetaan reaalimaailmaa yhä harvempien käsiin.

 

Myös valtio on pakotettu ottamaan lainaa yksityispankeilta, minkä takia Suomi on menettänyt EU-aikana pelkkinä valtionvelan korkoina n. 70 miljardia euroa. Olemme olleet lähes koko EU-ajan unionin nettomaksaja. Menetämme EU:lle vuositasolla 300-1000 miljoonaa euroa. On siis turha puhua, että EU:lta ”saadaan” rahoitusta hankkeisiin. Ei saada, vaan maksetaan, jotta hankkeita voidaan toteuttaa. Liittovaltiokehitys johtaisi maksuosuutemme kasvamiseen entisestään, ja vaikeuttaisi myös EU:sta eroamista sitten, kun se pakostakin jossain vaiheessa on edessä. Jotta raha olisi demokraattista, pitäisi mahdollisimman suuren ihmisjoukon vastata sen luomisesta. Tarkoituksenmukaisinta ja käytännöllisintä olisi, jos rahan luomisesta ja sen määrästä taloudessa vastaisi valtio. EU:ssa valtioilta on poistettu tämä tärkeä oikeus. Suomi on viety tietoisesti talousvaikeuksiin, joilla sitten on perusteltu myös järjetön, täysin mieltä vailla oleva kansallisen infran ja muun kansallisomaisuuden myynti ulkomaisille sijoittajille.

 

Elämme järjestelmässä, joka vaatii jatkuvaa talouskasvua ja jossa sitä ei saada aikaan muuten kuin velkarahalla. Lisäksi järjestelmämme tuottaa käsittämättömän määrän jätettä, eli se käyttää monin verroin raaka-aineita todellisiin tarpeisiin nähden. Raja todellisten ja keksittyjen tarpeiden välillä on toki häilyvä, mutta selvää on, ettei länsimainen elämäntapa ole alkuunkaan kestävällä pohjalla. Monia asioita tulisi yksinkertaistaa ja järkiperäistää, jotta toimintamme olisi edes auttavasti mielekästä. Yhteiskuntien johtavaksi periaatteeksi tulisi valita kohtuus.

 

Viime vuosina maahanmuutto on noussut eniten mielipiteitä jakavaksi yhteiskunnalliseksi aiheeksi. Itsenäisyyspuolueen linja asiaan on ollut koko ajan johdonmukainen. IPU ei ole koskaan vaatinut rajoja suljettaviksi, mutta rajoja ei myöskään ole järkevää pitää täysin auki ilman mitään kontrollia. Rajatarkastuksista luopuminen on selvästi ollut virhe. Moraalinen velvollisuutemme on auttaa hädässä olevia. Pakolais- ja turvapaikanhakijatilanteen nykyiset ongelmat johtuvat ensi sijassa Yhdysvaltojen toimista Lähi-idässä. EU puolestaan ei ole tehnyt juuri mitään ongelman hallitsemiseksi. Myöskään Venäjän toiminta ei ole asiaa auttanut millään tavalla. Nämä kolme saisivatkin ensi töikseen vetää sotilaalliset joukkonsa pois alueelta, ja sen jälkeen aloittaa ihmisten auttamisen sekasortoisten valtioiden lähialueilla ja pakolaisten vastaanottajina.

 

Suomen perinteinen rooli rauhantekijänä ja sovittelijana on menettänyt uskottavuuttaan toimiessamme Naton kumppanina. Meille on pelkästään vahingollista kuulua näin läheisesti sotilasliittoutumaan. Asiaa perustellaan liittoutumalta saatavalla avulla sotilaallisen konfliktin aikana. Siitä avusta ei ole mitään takeita. Toinen puoli asiaa on, että toimiessamme Naton läheisenä kumppanina, todennäköisyys sotilaalliseen konfliktiin ja terrorismiin alueellamme on huomattavasti kasvanut. Kun vielä poliisin määrärahoja on tuntuvasti vähennetty, on selvää, että nämä asiat ruokkivat toisiaan, ja yleinen turvallisuudentunne on selvästi heikentynyt.

 

Niille harvoille, jotka pitävät talouden lankoja käsissään, sopii mainiosti ihmisten välinen vastakkainasettelu, oli kyse sitten tuloeroista, maahanmuutosta tai poliittisten ryhmien välisistä syyttelyistä. Hajota ja hallitse –periaatetta on käytetty historian saatossa monta kertaa onnistuneesti, niin nytkin. Kun ihmiset saadaan kiistelemään vaikkapa maahanmuutosta ja kulttuurieroista, se toimii erinomaisena sumuverhona sille, että koko taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme on läpikotaisin mätä.

Tervehdys IPU:sta
Itsenäisyyspuolueen puoluekokous pidetään sunnuntaina 27.8.2017 alkaen klo 14.00 Turussa Forum Marinumin Seminaariluokassa, osoite Linnankatu 72. Kokouskutsu esityslistoineen lähetetään myöhemmin.  Kutsu tulee olemaan myös Helsingin Uutisissa, sillä Helsinki on puolueemme kotipaikka. Toivomme että piirien aktiivit eri puolilla maata tiedottavat kokouksesta niille alueellaan asuville IPU:n jäsenille, joilla ei ole sähköpostia käytössään. Äänioikeutettuja kokouksessa ovat puolueen jäseneksi otetut henkilöt, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vuodelta 2015 tai myöhemmin ja jotka maksavat vuoden 2017 jäsenmaksunsa viimeistään ennen kokouksen alkua. Jäsenmaksunsa kuluvalta vuodelta voi siis tarvittaessa maksaa myös kokouspaikalla Turussa. Äänioikeutettuja jäseniä ovat siten myös jäseneksi otetut IPU:n piiri- tai paikallisjärjestöt (rekisteröidyt yhdistykset), jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa edellä mainitulla tavalla.

Ennen kokousta, klo 12.00 alkaa Seminaariluokassa ”puheenjohtajaehdokkaiden” paneeli. Virallisestihan tällä hetkellä ei ehdokkaita ole, vaan ehdokkaita tulevat olemaan ne, joita kokouksessa esitetään puheenjohtajaksi. Kuitenkin valmiutensa ottaa vastaan kaksivuotinen puheenjohtajanpesti ovat ilmoittaneet Tero Ahtola Forssasta, Henri Aitakari Laitilasta ja Juho Lyytikäinen Vantaalta. Jäsenäänestystä edeltävässä ehdollepanossa ehdokkaaksi esitettiin jäsenistön taholta Henri Aitakaria. Jäsenäänestyksen edellytykset eivät kuitenkaan täyttyneet, joten sellaista ei pidetty, vaan tuleva puoluekokous valitsee puheenjohtajan.

Järjestettyyn ruokailuun (klo 13.30-14.00) voi osallistua Ravintola Göranissa joka sijaitsee Forum Marinum-kompleksin alakerrassa, Seminaarisalin alapuolella. Ravintola Göranissa on sunnuntaisin tarjolla saaristolaisbrunssi. Koska ruokailuaika on kovin lyhyt, eli puolituntia, saimme ravintolalta tarjouksen saaristolaisbrunssista ilman lämmintä ruokaa.

Saaristolaisbrunssiin kuuluu alkuruokapöytä jossa on muutamia eri salaatteja, kylmiä alkupaloja kaloista (esim. savulohta, sillejä yms.). Hintaan kuuluvat myös leivät ja levitteet, jälkiruokapöytä, ruokajuomana Thoreau vesi kuplilla ja ilman sekä kahvi tai tee. Tämän kokonaisuuden hinnaksi tulee 26 euroa per henkilö. Ravintolasta kerrotaan, että salaateista löytyy hyvin vaihtoehtoja myös kala-allergisille. Kylmä alkupalapöytä on sen sijaan pääasiassa kala- ja äyriäistuotteita, joten sieltä ei kala-allergiasta kärsivä juurikaan löydä syötävää.
Jos haluat osallistua ruokailuun, pyydämme, että ilmoitat siitä joko osoitteella lena.wiksten@iki.fi tai puoluesihteeri@ipu.fi viimeistään tiistaina 15.8.2017

Kokoustila on hinnoiteltu niin, että pohjalla on tilavuokra, jonka lisäksi peritään 5 euroa per henkilö, toivomme, että jokainen osallistuja voisi ottaa osaa kokoustilan kustannuksiin maksamalla puolueen virkailijoille kokoukseen ilmoittautuessaan tuon oman osuutensa. Koska meidän on kokousjärjestelyjä varten hyvä tietää myös osallistujamäärä, toivomme myös ilmoittautumisia kokoukseen yllämainittuihin osoitteisiin eli varapuheenjohtajalle tai puoluesihteerille.

Kaunista jatkoa Suomen suvelle
Terveisin

Lena wiksten, IPU:n vpj
lena.wiksten@iki.fi

IPU:n vuosikokous Turussa 27.8.2017
Itsenäisyyspuolueen vuosikokous pidetään Turussa sunnuntaina 27.8.2017. Tilaisuus alkaa puheenjohtajakisaan ilmoittautuneiden (ja kenties vielä ilmoittautuvien) henkilöiden moderoidulla puolitoistatuntisella vaalipaneelilla kello 12.00. Moderoidulla tarkoitetaan tässä sitä, että tilaisuuden vetäjä ei anna puheenjohtajaehdokkaille tilaisuutta vapaasti ja estoitta kehua itseään tai mollata kanssaehdokkaitaan, vaan keskustelu noudattaa järjestäytyneiden puheenvuorojen kaavaa ja tilaisuuden vetäjä on se, joka päättää, miten keskustelu etenee. Puheenvuorojen pituus tulee olemaan rajoitettu sillä tavalla kuin moderoijaksi nimitettävä katsoo aiheelliseksi. Vaikka puheenjohtajakisaan ilmoittautuneilla henkilöillä siis on mahdollisuus osoittaa pätevyyttään tuossa keskustelussa, se ei vielä tarkoita, että he olisivat virallisesti ehdokkaita.

Koska jäsenäänestystä edeltävässä ehdollepanoprosessissa yksikään henkilö ei saanut taakseen viittäkymmentä esittäjää, puheenjohtajien ehdottaminen tapahtuu varsinaisessa puoluekokouksessa, joka alkaa puolen tunnin lounastauon jälkeen klo 14.00. Kokoustila varataan siten, että aika päättyy klo 16.00, joka tarkoittaa, että silloin päätökset on tehty ja kokoussali tyhjennetty. Vuosikokouksessa käsitellään vain ja ainoastaan kokouksen, sääntöjen mukaan laaditussa esityslistassa ilmoitetut asiat. Kokouspaikasta ei ole vielä lopullisesti päätetty, mutta paikkakunta on joka tapauksessa Turun kaupunki. Myöhemmin syksyllä on tarkoitus järjestää Alajärvellä puheenjohtajamme Antti Pesosen nimeä kantava seminaari. Tilaisuuteen on tarkoitus kutsua tiedemaailmaa edustavia luennoijia kertomaan aikamme keskeisimmistä kysymyksistä.
IPU:n puheenjohtajakisaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet seuraavat henkilöt:

Tero Ahtola, yrittäjä ja putkiasentaja
https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/forssa/ehdokkaat/13231
Henri Aitakari, Itsenäisyyspuolueen puoluesihteeri, rehtori ja kunnanvaltuutettu sekä kunnanhallituksen jäsen
https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/laitila/ehdokkaat/15658 ja
Juho Lyytikäinen, insinööri ja työsuojeluvaltuutettu
https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/ehdokkaat/13504

Puolueemme jäsenrekisteri on vastikään taas siivottu sääntöjen mukaiseksi. Se merkitsee sitä, että henkilöt, joiden viimeinen maksettu jäsenmaksu kohdistuu vuodelle 2014, on poistettu jäsenrekisteristä. Seuraavaksi tullaan rekisteristä poistaman henkilöt, jotka eivät ole hoitaneet jäsenmaksurästejään kuntoon ennen elokuun vuosikokouksen alkua ja joiden viimeisin jäsenmaksu kohdistuu vuodelle 2015. Tämä on IPU:ssa ikivanha, ja sääntöjen tarkoittama menettely. Selvitän tätä asiaa nyt tiedotteessa kolmatta kertaa. Epätietoisuutta syntyi Facebookissa käydyn keskustelun vuoksi, joka näin jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ymmärtää poistaa sieltä saman tien. Joskus jonkin keskustelun avaaminen luo enemmän epätietoisuutta kuin mitään muuta ja tämä, meidän ylläpitäjien olisi tietysti tullut käsittää heti paikalla. Ensi kerralla ehkä olemme viisaampia.

Tällä viikolla maamme yhteiskunnallinen eliitti on ollut kokoontuneena kotikaupunkiini Poriin. Itsenäisyyspuolueen Satakunnan piiri on kerran, taisi olla vuonna 2014, osallistunut tähän, Porin kaupungin ja MTV3:n järjestämään SuomiAreenaan kiertelemällä tilaisuuksissa ja niiden liepeillä juttelemassa ihmisten kanssa ja jakamassa IPU:n kortteja Eurosta, Natosta sekä yleisperiaatteista. Estradeille IPU:a ei tietenkään ole päästetty. Tempauksestamme oli lähinnä se hyöty, että se opetti aika paljon siitä, mitkä ovat IPU:n kohderyhmät. Tuolla SuomiAreenassa tapasimme vain muutamia henkilöitä, jotka olivat kiinnostuneita IPU:sta ja IPU: toiminnasta. Kun sitten siirryimme näiden keskikaupungilla järjestettyjen tapahtumien liepeiltä poispäin, kaupungin periferiaan, lähiöiden suuntaan, niin sieltä ne potentiaaliset kannattajat löytyivät. Oppi on siinä, ettei kannata tuhlata ”ruutia haja-ammuntaan”, vaan miettiä tarkkaan, mitkä ne meidän kohderyhmämme oikeasti ovat. Silloin saamme enemmän aikaan vähemmällä, mikä on tuiki tärkeää, kun käytettäviä resursseja on vähän, kuten IPU:lla on aina ollut. Tällaisessa tilanteessa puolueen nettisivuilla on korostuneen tärkeä merkitys. Tutustu IPU:n uusiin sivuihin osoitteessa www.ipu.fi

Piakkoin ilmoitan tarkan vuosikokouspaikan.
Ystävällisin terveisin

Lena Wiksten, vpj, tiedottaja

Kuntavaalien menestys kohtalaista

Itsenäisyyspuolueen menestys kuntavaaleissa oli kohtalaisen hyvää ottaen huomioon puolueen rekisteröintiajankohdan 30.1.2017. Ehdokkaita ehdimme saada kuukauden aikana 24 kuntaan yhteensä 44. Kaksi valtuutettua saatiin läpi Laitilassa: IPU:n puoluesihteeri Henri Aitakari (129 ääntä) sekä Janne Kuusisto (124 ääntä). Suurimman henkilökohtaisen äänimäärän IPU:n ehdokkaista keräsi Tero Ahtola Forssassa. Hän sai 142 ääntä, mutta paikka valtuustossa jäi saamatta. Monella muullakin paikkakunnalla oli vain yksi ehdokas, mikä vaikeutti tuntuvasti läpimenon mahdollisuuksia.