Jouko Miettinen: Tarina soten synnystä


18.11.2017

1900-luvun lopulla EU:n eliitti hurahti markkinaliberalismiin. 2000-luvun alussa meidänkin eliittimme alkoi puhua markkinoiden puolesta. Se oli darvinismia ihmisyhteisöön sovellettuna - luonnollista kilpailua, joka veisi kehitystä eteenpäin. Eräänlaista kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Siinä pelissä ihminenkin oli tuote, joka kehitti itseään vain parantaakseen markkinakelpoisuuttaan. Poliittiseen kieleen putkahti sellaisia ilmauksia kuin: ”Meidän on hyväksyttävä taloudellinen ym. eriarvoisuus yleisen edun vuoksi”, (S.N.)muuan ½ -vallaton EKP:n pankkiiri, ”Eihän se ole minulta pois, jos kaverilla menee hyvin”, (J.K.) eräs fantastinen pääministeri, ”Euro on darvinistinen järjestelmä, jossa vain parhaat pärjäävät”,(A.S.)sorry siitä -ministeri. Mutta asiat alkoivat mennä pieleen siksi, että suuri osa ihmisistä olikin kehittynyt darvinismia ylemmälle tasolle. He eivät halunneetkaan kilpailla kaikessa. Monet halusivat jakaa hyvää muillekin eikä kahmia kaikkea itselleen. Heille oli kehittynyt myötätunto, halu auttaa ja toimia yhdessä ilman hyötymistarkoituksia.

Suomessa markkinaliberalistinen projekti sai nimekseen ”positiivinen rakenneuudistus”. Kun Suomessa v. 2007 alkoi lähes 10 vuotta kestänyt talouden alamäki, ei selitykseksi kelvannut euro, vaan juuri väärät talouden rakenteet. Vaikka ne oikeanlaiset, markkinaehtoiset sellaiset, olivat juuri luoneet sijoitustuotteet, joista maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi. EU:n komissio, OECD ja monet luokituslaitokset muistuttivat Suomea rakenneuudistusten tarpeellisuudesta. Koko alamäki johtui vääristä rakenteista, eikä taittuisi ilman uudistuksia. Niiden ytimessä oli kaiken avaaminen kilpailulle ja se taas vaati yksityistämistä. Jos näin ei toimita, puuttuu Komissio ensin budjettivaltaan, sitten tulevat pankit ja tekevät rahasta kreikkalaisen ruletin. Nämä neuvot eivät olleet hyväntekeväisyyttä, vaan Suomi Oy:lle haluttiin parasta … tuottoa. Se oli lähtölaukaus myös sotelle.

Yllätys ja outo sattuma: v. 2015 eduskuntavaalit voittikin Markkinaliberalistinen puolue, johon kuuluivat Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset ja Vihreät. Tosin Vihreät jäivät hallituksen ulkopuolelle, koska Perussuomalaiset haiskahtivat heidän mielestään liiaksi persuille.

Ennen kuntavaaleja Sipilä ja Orpo puhuivat Turun kävelykadulla kilvan siitä, että soten tärkein tavoite on valinnan vapaus, ei suinkaan 3 mrd:n säästö … saattaapi olla menoerä. Sote ei ole päässyt ongelmitta edes lähtökuopista. Meri-Lapin kunnat ratkaisivat erään soten aiheuttaman pulman, nimittäin sen, että palvelut karkaavat yli 100 km:n päähän, luovalla tavalla, yksityistämällä terveyspalvelut Mehiläiselle. Luulisi hallituksen riemastuneen, mutta ei. Nyt se yrittääkin estää tällaiset innovaatiot ja haluaa suuremman osan terveyspalveluista olevan julkisen sektorin tuottamia! Se on hätävalhe. Todellinen syy: Markkinoiden mannekiinit käänsivät takkinsa, kun heidän sylikoiransa alkoi järsiä maakuntauudistusta.