Epätietoinen Varsinais-Suomesta kysyy

7.2.2018

Näillä sanoilla työtoverillani oli tapana aloittaa puhelu, kun hänelle oli muodostunut ylitsepääsemätön taloushallinnon tekninen ongelma. En palaa nyt noihin hänen esittämiinsä kysymyksiin, vaan omaani, joka on yhä avoin. Nyt kun presidentin vaalien tulokseen ei enää voi vaikuttaa, voin tuon kysymyksen esittää, kunhan olen ensin analysoinut vaalien tulosta.

 

Kun vertaa presidentinvaalien tulosta (Niinistö 62%, muut 38%) ja viimeistä Nato-galluppia (ei 60%, kyllä+eos 40%), on mielenkiintoista todeta, että prosentit molemmissa ovat suunnilleen samat.  Sillä erotuksella, että kansalaiset ovat Nato-kannastaan varmoja, mutta presidentti ei ihan varma.

 

Vaalikamppailu käytiin demokraattisessa hengessä ja kaikki ehdokkaat saivat valtakunnan mediassa jonkinlaista näkyvyyttä, vaikkei kaikilla ollutkaan samanlaisia taloudellisia resursseja ja tukijoita. 

 

Ylen toimittajat loivat ohjelmiin draaman ja tosi-TV:n tuntua syöttämällä Nato-peliin skenaarioita ehdokkaiden vastattaviksi kuvitteellisista rintama-asetelmista.  Välillä katsoja alkoi jo kaivata takaisin todellisuuteen.  Kaipaamaan jäin myös avointa, sivistynyttä keskustelua ehdokkaiden välillä, mutta ilmeisesti se vielä toistaiseksi olisi mennyt käsirysyksi. Niinpä vastaukset olivat viisaasti jo toimittajan kysymyksissä ja suu tukittiin tehokkaasti siltä, joka yritti vastata jotain muuta typerää.

 

Ymmärsin tuon edellä sanotun, kun kuuntelin maanantaina radiosta Roman Schatzin presidentinvaalien analyysiä asiantuntijoina Pekka Tarkka ja Mari K. Niemi.  He kiittelivät kampanjointia siistiksi ja demokraattiseksi.  Tarkka toi esiin eron naapurimaahan, jossa valmistaudutaan presidentinvaaleihin pidättämällä ihmisiä, jotka aikovat boikotoida vaaleja, koska niissä on vain yksi todellinen vaihtoehto.  Tarkkaa harmitti kyllä se, että meillä taas ”jotkut järjestävät pe 2.2. mielenosoituksen, jonkun älyttömän asian vuoksi”.

 

Tuosta vertailusta tuli mieleeni Ylen ohjelma - Kysymyksiä presidentille. Se oli itsenäisyyspäivän aikoihin. Samoihin aikoihin Venäjällä järjestettiin 4-tuntinen Putinin perinteinen TV-show, jossa hän vastaa kansalaisten lähettämiin kysymyksiin. Mediasta olen ymmärtänyt, että ohjelma on pelkkää teatteria ja farssi.

 

Minäkin lähetin etukäteen kysymyksen meidän presidentille ja tälläydyin radion ääreen kuuntelemaan, josko hän vastaisi kysymykseeni, mutta kysymystäni ei kuulunut.  Ehkä kysymyksiä tuli niin paljon, että kaikkiin ei ehditty vastaamaan tai sitten ”trollit” ja hakkerit olivat siepanneet kysymykseni jo matkalla.  Presidentti vastasi sellaisiin tärkeisiin kysymyksiin, kuten aikooko hän jäädä isyyslomalle, mistä kouluaineista hän piti, onko matkustaminen rasittavaa jne.. Ensi vuonna, kun jo tiedämme vastaukset moniin näistä kiperistä kysymyksistä, voin lähettää taas oman kysymykseni: Onko Suomen Nato-yhteistyö syy siihen, ettei Suomi allekirjoittanut YK:ssa ICAN-järjestön aloitetta ydinaseiden kieltämiseksi?

                              Jouko Miettinen (ipu)

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload