Äänestäjien markkinareaktioita

16.3.2018

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi Yle uutisissa 6.3.18 Suomen ja seitsemän EU-maan vastustavan tulonsiirtoja jäsenmaiden kesken.  Perusteluna oli EU:n etu: Kun jokainen maa laittaa taloutensa kuntoon, EU on vahvempi.  Toiveen toteutuminen riippuu Saksan ja Ranskan kannasta, jota Merkel  ja Macron parhaillaan hiovat, ei kuunteluoppilaiden toiveista.  Jopa Suomen hanke lopettaa kellon siirtely talvi- ja kesäaikaan näyttää epäonnistuvan, vaikka se on monille hengenvaarallista.

 

Saman periaatteen voisi laajentaa koskemaan myös globalisaatiota. Maapallo voi paremmin, kun sen jäsenvaltiot voivat hyvin.  Niiden kuntoon saaminen vaatii kuitenkin spesifien olosuhteiden kuten sijainnin, luonnon, väestö-, yhteiskunta-, talous- ym. rakenteiden huomioon ottamista.  Ne taas edellyttävät mm. itsenäisyyttä, rauhaa ja omaa rahaa. Sitä samaa, jota Suomen ja muidenkin EU-maiden talouden kuntoon saattaminen vaatisi.

 

Donald Trumpin ratkaisut hallitsemattoman globalisaation ongelmiin ovat mm. tuontitullit teräkselle ja alumiinille. Maailman vapaakauppajärjestö WTO pelkää jo maailmanlaajuista kauppasotaa.  Kiihtyvä kauppasota on ollut valtioiden välisen kanssakäymisen näkyvin muoto 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin markkinaliberalistinen ideologia levisi globaaliin talouteen.  Sen seurauksena valtiot ovat kilpailleet globaaleista yrityksistä ja talouden toimijoista erilaisten houkuttimien avulla yhteiskuntavakauden kustannuksella.  Se on synnyttänyt sotia ja nyt se on eskaloitumassa taloussodaksi.  Kreikka on jo ruumisarkussa.

 

Äänestäjät eivät hyväksy vallan siirtoa kansainvälisille järjestöille (WTO, OECD, IMF), EU:n komissiolle, talouselämälle jne. Trumpin valinta USA:n presidentiksi ja Brexit ovat kansalaisten reaktio kehitykselle. Vaihtoehtoja tarjoavat uudet puolueet ovat nousseet tuhkasta jopa suurimmiksi puolueiksi Euroopassa: Viiden tähden liike Italiassa, AFD Saksassa, Geert Wilders Hollannissa, SD ruotsissa ja Macronin puolue Ranskassa. Suomi kulkee jälkijunassa, mutta Paavon ja Lauran menestys presidentinvaalissa ovat enteitä suunnasta.

 

Maakuntasarjassa otteleva Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoi Ylelle 6.3.18, ettei maakuntavaaleja ja Sotea tule.  Samassa rintamassa ovat ainakin puoluetoverit Elina Lepomäki ja ehkä Hjallis Harkimo, jotka pitävät hankkeita Suomen edun vastaisina. Meni soteen tai saveen, on suurten kaupunkien kansanedustajien vaikea välttää ”protektionismia” ja äänestää kotikaupunkinsa etua vastaan. Vapaavuori vastustaa maakuntien tuomaa ”uutta byrokratiatasoa ja puoluerälssiä”.  Puheet kolmen miljardin säästöistä ja valinnanvapaudesta on unohdettu, vaikka saman ideologian hedelmiä molemmat hankkeet ovatkin.

 

Mikään yhteistyö, ei lokaali eikä globaali, onnistu kuin samojen reunaehtojen puitteissa: spesifi talous, vastuu tulevaisuudesta ja demokratia… muutoin asiat menevät entistä hullummin.

 

Jouko Miettinen (ipu)

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload