Globalisaatio on uhka perusoikeuksille ja ympäristölle

15.3.2019

 

Alkuvuoden aikana mediassa on käsitelty paljon vanhusten- ja lastenhoidon laiminlyöntejä. On aivan oikein, että näitä tapauksia nostetaan esiin, mutta niitä ei voida pitää ainutlaatuisina esimerkkeinä yhteiskuntamme toimimattomista osa-aluista. On myös muuta työelämän toimimattomuutta, työehtojen polkemista, työttömien syyllistämistä, liian alhaista perusturvaa, eriarvoisuutta, ympäristökatastrofeja, ilmastonmuutos jne.

 

Jo yli kolme vuosikymmentä on ollut meneillään talouspoliittinen suuntaus, joka tunnetaan eri yhteyksissä hieman eri nimillä: globalisaatio, talouden globalisaatio, taloudellis-poliittinen globalisaatio, syvä globalisaatio tai globaali kapitalismi. Tätä ei sovi sekoittaa aiempien vuosikymmenten tai vuosisatojen globalisaatioon, kuten Bretton Woodsiin, koska puhutaan aivan eri mittaluokan ilmiöstä.

 

Uusi ja entistä paljon syvempi globalisaatio on talouselämän eliitin ohjaamaa. Se toimii vain heidän taloudellista hyötyään ajatellen. Siksi globalisaatio on joutunut suoralle törmäyskurssille kansallisvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien, ympäristön ja kehitysmaiden itsemääräämisoikeuden kanssa. Näin ei voi jatkua.

 

Globalisaatiota pitää suitsia sääntelyllä ja rajoituksilla. Se on täysin mahdollista ja kansallisvaltioiden toimivallassa. Niin on toimittu ennenkin, vieläpä erinomaisen menestyneesti esim. toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä aina 1980-luvulle asti. Menneisyyteen ei voi palata, mutta kunpa siitä voitaisiin jotakin oppia. Nyt olisi oppimisen aika, mikäli haluamme pystyä estämään elinympäristömme muuttumisen täysin kelvottomaksi. Ympäristötuhot johtavat myös valtavaan muuttoliikkeeseen maapallolla.  Siksi voisi luulla perussuomalaisten olevan maamme johtavia ympäristöpuolueita. Heillä on kiivas halu estää pakolaisten pääsy maahamme, mutta tuntuu, että läksynluku on vielä kesken.

 

Tietyt alat pitäisi erottaa kokonaan markkinavoimien ulkopuolelle, kuten pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Raimo Ilaskivi sanoi. Olemme kuitenkin nyky-Suomessa suurpääoman ohjaamien EU:n ja euron vankeja. Meillä ei ole yhteiskuntamme turvana itsenäistä keskuspankkia, eikä omaa valuuttaa, joihin voisimme itse vaikuttaa. Lisäksi meidät on viety ilman eduskunnan hyväksyntää Naton isäntämaasopimukseen, emmekä näin ollen voi toteuttaa edes itsenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Maamme Nato-suuntausta pyritään yhä vahvistamaan hävittäjähankinnoilla.

 

Olemme pulassa, eikä asiaa auta yhtään se, että hiljattain eronneen hallituksen sisällä jopa kiellettiin keskustelemasta Suomen euro- tai EU-erosta. Tästä voi päätellä vain sen, että hallitus on haluton ajattelemaan kansalaistensa etua ja että se ajattelee mieluummin globaalin pääoman etua. Kaikista tärkeistä asioista ja vaihtoehdoista tulisi voida käydä avointa keskustelua niin kansalaisten kesken kuin maan hallituksen ja eduskunnankin sisällä. Mutta demokratian henki puuttuu, vaikka sen kirjain niukasti toteutuu.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload